Ellu on se hevonen, joka luimistelee jo valmiiksi pelkästä ajatuksesta, että ihmisen kanssa pitäisi muka touhuta yhteistuumin. Se on oman arvonsa ja tilansa päälle ymmärtävä tamma, joskus isolla alkukirjaimella, eikä se juuri rakasta ketään tai mitään, paitsi ruoka-aikoja. Tie Ellun sydämeen käykin vatsan kautta, mutta pyydämme ystävällisesti silti rajoittamaan lahjuksia.

​

Ellu on harvinaisen hapan hevonen, eikä se juuri osoita suurta hinkua työskentelyyn tai mihinkään, missä vauhti kohoaa käynnistä nopeammaksi tai pulssi nousee leposykettä korkeammaksi. Voisikin sanoa, että tämä rautias on varsin tahmea ja ehdottomasti yksi monien kammoksumia ratsuvalintoja. Sen luonteessa on kuitenkin tiettyä tasaisuutta ja vakautta, jonka vuoksi se on myös erittäin luotettava ja kokemattomankin käsittelyn kestävä seniori. Varsinaisesti sileällä Ellu ei viihdy, eivätkä esteetkään juuri herätä siinä paloa, mutta ihan vakavissaan olevan ratsastajan hyppysissä jopa tästä kellukasta saa kelpo puskatason harrastekaverin. Tyypilliseen suomalaiseen tapaan Ellu viihtyy kaikista parhaiten tarhan ja heinäaltaan ohella maastossa, jossa se onkin yksi lyömättömän vakaita ja varmoja ratsujamme.